Etenkin omakotiasujalle biojätteiden kompostointi omalla kiinteistöllä on kätevä tapa hoitaa biojätehuolto. Ruonlaitossa syntyvä jäte ja pilaantuneet ruoantähteet muuttuvat lämpöeristetyssä ja haittaeläimiltä suojatussa kompostorissa kompostimullaksi, joka tavalliseen multaan laimennettuna on mitä parhainta kasvualustaa kotipuutarhassa. Sekajätteen määrä vähenee Lajittelemalla biojätteen säästää myös sekajätekuluissa, kun sekajätteen määrä vähenee. Kompostointi on myös mukavaa ja palkitsevaa puuhaa.
Useimmat jätelaitokset ovat tehneet kompostoijalle eri mittaisia oppaita. Täältä löydät kompostointioppaita, joista voit poimia vinkkejä ja ohjeita niin kompostoinnin aloittamiseen, arkiseen kompostointiin kuin mahdollisten ongelmatilanteiden hoitamiseen.
Markkinoilla on suuri määrä kompostoreja. Omaan käyttöön sopivan valitseminen ei ole helppo tehtävä. Jätehuollon, biojätteen lajittelun ja kompostoinnin asiantuntija on koonnut kompostorin hankkijan avuksi luettelon.
Kannattaa miettiä, hankitaanko kompostori ympärivuotiseen käyttöön vai pelkästään kesäkäyttöön. Kompostoidaanko biojätettä, puutarhajätettä vai molempia? Puutarhajätettä voi kompostoida avokompostissa. Kuinka monen henkilön biojätteet tulee mahtua kompostoriin? Riittääkö yksi kompostori vai tarvitseeko useamman? Ruokajätettä kompostoidessa kompostorin tulee olla lämpöeristetty ja haittaeläimiltä suojattu. Vain oikeanlaisen kompostorin käyttäminen voi oikeuttaa sekajätteen tyhjennysvälin pidentämiseen.
Kompostori kannattaa sijoittaa paikkaan, jossa on tuulensuoja ja joka on lämmin, muttei paahteinen. Suoraan tuuletusikkunoiden alle tai ilmastointikanavan lähettyville kompostoria ei kannata laittaa. Täytyy myös pitää huolta, että kaivoon tai vesialueeseen on riittävästi etäisyyttä. Jos kompostoria ollaan sijoittamassa lähelle tontin rajaa, on hyvä keskustella asiasta etukäteen naapurin kanssa sekä tarkastaa kotikunnan kompostointia koskevat määräykset. Kompostorin ympärille on hyvä varata riittävästi tilaa sen hoitamista ja kuivikkeen säilyttämistä varten.
Kompostorin hoitoa varten tarvitsee sekoitussauvan, jotta kompostorin sisältöä voidaan sekoittaa. Tämän lisäksi tarvitaan kuiviketta, sille kauhan sekä astian, jotta se ei pääse kastumaan.
Kevät on paras ajankohta kompostoinnin aloittamiseen. Viileinä vuodenaikoina kompostoinnin aloittaminen on haastavaa, sillä kompostimassaa on vähän, sen tuottama lämmön määrä vähäinen ja viileys hidastaa hajoamista.
Kompostin perushoito on helppoa. Useimmiten riittää, että muutaman kerran viikossa tarkistaa, miltä aines tuoksahtaa ja tuntuu. Luonto hoitaa tehtävänsä, jos biojätettä ja seosainetta laitetaan kerroksittain oikeassa suhteessa.
Biojätettä ei tarvitse pakata kompostia varten. Jäte on paras laittaa keräysastiaan sellaisenaan, sen pohjalle voi laittaa palan sanomalehteä, käytetyn talouspaperinpalan tai silputtua munakennoa. Isot, kiinteät kappaleet, kuten kaalinpäät tai leivät, kannattaa pilkkoa ja munankuoret murskata, jotta ne hajoavat paremmin.
Biojäte peitetään samalla määrällä seosainetta, joten sitä on varattava reilusti. Hyvä säilytyspaikka on kompostorin lähellä sijaitseva kannellinen astia. Seosainetta, eli kuiviketta, tarvitaan parantamaan kompostorin ilmavuutta, sitomaan kosteutta ja hajuja sekä tuomaan hiiltä hajottajien energialähteeksi.
Seosaineen tarkoitukseen käyvät lehti- ja neulaskarike, risuhake, kutterinlastu, turve, puunkuorintajäte, silputtu olki tai erityinen kaupallinen valmiste. Eri seosaineilla on erilaisia ominaisuuksia.
Sopiva määrä hyvää seosainetta pitää kompostimassan yleensä riittävän kuohkeana. Viikoittain siihen voi pistellä reikiä talikolla tai ilmastussauvalla. Toimivaa kompostia ei tarvitse sekoittaa kovinkaan usein. Talvella sekoittamista on syytä välttää. Pintaosien (20–30 cm) pöyhiminen muutaman kerran kuukaudessa yleensä riittää; samalla reunoilta voidaan kääntää massaa kuumempaan keskiosaan.
Suuremmissa yhteiskäyttökomposteissa perusteellisempi sekoittaminen viikon tai parin välein on usein tarpeen. Pidä huoli, että kompostimassa on pöyhittäessä kostea: kuivasta kompostista saattaa pölytä homeitiöitä hengityselimiin.
Kompostia kastellaan, jos se vaikuttaa kuivahtaneelta tai siellä vilisee muurahaisia. Sopivan kostea kompostimassa tuntuu kädessä kostealta pesusieneltä. Kasteluun voi käyttää nokkosvettä, joka on hyvä vaihtoehto etenkin lehtikompostin kosteuttamiselle.
Pitkään jatkuneet kireät pakkaset voivat jäädyttää lämpöeristetynkin kompostorin, etenkin jos biojätettä on liian vähän ja kompostimassa siten riittämätön tai eristys on riittämätön. Pakkasella kompostoria voi lämmittää esimerkiksi kuumavesipulloilla (tai lämmitetyillä kivillä). Jo jäätynyttä kompostoria voi täyttää normaalisti seosaineineen. Keväällä kompostoituminen käynnistyy jälleen ilmojen lämmetessä.
Komposti ei vielä sellaisenaan ole käyttövalmista. Kompostorissa tummaksi muuttunut ”vahva” massa on laimennettava sekoittamalla puutarhakompostin lehtiin, risuihin ja ruohoon. Kun se tyhjennetään esimerkiksi puutarhajätekompostiin, voi seassa olla vielä näkyviä jätteitä, kuten kananmunan kuoria. Kompostorimassa nopeuttaa myös puutarhajätteen palamista.
Kevät ja alkusyksy on otollista aikaa kompostorin tyhjentämiseen. Kun kompostori on keväällä sulanut, voi vanhinta kompostimassaa tyhjentää. Jos kompostori tyhjennetään syksyllä, järjestetään sinne tilaa talven aikana kertyvälle biojätteelle. Kompostoria ei kuitenkaan pidä syksyllä tyhjentää kokonaan, sillä tyhjä kompostori jäätyy nopeammin.
Valmis kompostimulta on hyvää istutukseen, lannoittamiseen tai multana, nurmikon lannoitteena tai esimerkiksi kukkapenkin tai kasvimaan multaan sekoitettuna. Kompostoidun käymäläjätteen käyttö kasvimaalla tai kukkapenkissä vaatii pidemmän kypsytysajan.
Marttaliitto ry on julkaissut uuden oppaan kotikompostoijalle. Sähköinen opas on luettavissa täältä: https://issuu.com/martat-lehti/docs/2022kompostointiopas_issuu
Puutarhajätteiden kompostoinnista voit lukea lisää Marttojen sivustolta: https://www.martat.fi/marttakoulu/puutarha/puutarhan-tyot/puutarhajatteen-kompostointi/