Artikkelit

14.07.2021

Biojätteen ei tarvitse haista kesähelteelläkään

Kuumana kesäpäivänä keittiössä tai roska-astiassa liian avoimesti lojuvat ruuantähteet saattavat houkutella luokseen ei-toivottuja vieraita, etenkin ampiaisia. Nämä pörriäiset voivat aiheuttaa niin kiusaa ihmisille ja lemmikeille kuin vaarantaa jäteastioita tyhjentävän jäteauton kuljettajan työturvallisuuden. 

Lisäksi moni pelkää helteellä sitä, että biojäte haisee ikävästi. On kuitenkin myytti, että biojäte aina lemuaisi. Yksinkertaisilla ratkaisuilla onkin mahdollista pitää ampaiset loitolla, helpottaa omaa arkea ja tulla samalla tehneeksi merkittävän ilmastoteon. 

”Moni jättää tämän takia biojätteen kokonaan lajittelematta. Rutiini ei synny, kun pelätään, että lajittelu on haisevaa ja vaikeaa. Samalla kuitenkin tekee itselleen karhunpalveluksen, sillä sekajätteen seassa ruuantähteet ja muut biojäte saattavat haista jopa enemmän, jos roskapussi viedään harvemmin jäteastiaan, kertoo Suomen Kiertovoima ry KIVOn viestinnän asiantuntija Kaisa Halme. 

Näillä keinoin estät hajuhaitat 

KIVO vihjaa muutamasta helposta kikasta, joilla lajittelusta saa tehtyä helppoa ja mukavaa. 

1. Nesteet viemäriin 

Ruuantähteistä kannattaa valuttaa nesteet ja liemet viemäriin ennen kuin laitat ne biojätepussiin. Suodatinpussin voi antaa kuivahtaa hetkisen esimerkiksi omassa astiassaan tiskipöydällä. Lisäksi biojätepussin pohjalle voi laittaa silputtua munakennoa, talouspaperia tai sanomalehteä imemään ylimääräistä kosteutta. Näin pussi ei pääse helposti hajoamaan. Ruokaöljy kuuluu pakattuna poltettavan sekajätteen joukkoon. 

2. Jätteet pussiin ja pussin suu kiinni 

Hyvä olisi, ettei biojätettä heitetä esimerkiksi taloyhtiön yhteiseen roskapönttöön irrallaan. Kauppojen hedelmäosastoilla laajasti jaossa olevat paperipussit sopivat biojätteelle erinomaisesti. Laita tähteet pussiin ja sulje se huolella – näin ampiaiset eivät löydä herkkuaterian äärelle. Luovuus on myös sallittua: osassa maata suositellaan esim. jauhopussien tai muropaketin hyödyntämistä biojätepussina. 

Kannattaa kurkata netistä oman alueen lajitteluohjeet, sillä paikallinen biojätteen käsittelytapa vaikuttaa siihen, mitä biojätteeseen voi laittaa. Ohjeiden avulla lajittelu on simppeliä puuhaa ja onnistuu aivan jokaiselta. 

3. Anna ilman kiertää 

Hyvä teline biojätepussille on esimerkiksi reiällinen muovikori, koska se on ilmava ja kosteus pääsee haihtumaan. Umpinaisessa astiassa jäte pääsee muhimaan. 

4. Vie biojäte riittävän usein 

Kun roskapussin viemisestä tulee rutiini, on lajittelukin miellyttävää. 

Jos tuntuu, että biojätepussi hajoaa turhan usein, helppo niksi on vaihtaa pienempään roskapussiin ja -astiaan. Sopivankokoinen roskapussi tulee vietyä säännöllisemmin, eikä hajuhaittoja ehdi kertyä. 

Vältä hävikkiä helteellä 

Vielä tärkeämpää on minimoida turhan biojätteen, eli ruokahävikin, määrä.  

1. Osta ja valmista tarpeeseen, älä varmuuden vuoksi 

Kesällä saa ja pitää tietenkin herkutella. Mökkireissuille lähdetään helposti liian suurten kauppakassien kanssa, ja pannulle heitetään varmuuden koko paketti. Tärkeintä on huolellinen suunnittelu ennakkoon. Ja kun valmistat vain tarpeellisen määrän ruokaa, odottaa loput tuoreena jääkaapissa seuraavaa ateriaa. 

2. Pidä huolta kylmäketjusta 

Kylmäketju voi katketa jo kauppareissulla, sillä tuotteet alkavat lämmetä heti, kun ne nostetaan ostoskärryyn, saati sitten helteisen auton peräkonttiin. Kauppareissuille kannattaa aina napata mukaan kylmälaukku ja kylmäkalleja. Ostokset kannattaa myös tehdä vasta mökkipaikkakunnalla. 

3. Tähteet sopivat grilliin 

Ylijäämäruoka sopii mainiosti esimerkiksi grilliin. Suomalaiset ovat kesällä luovia grillaajia, joten edelliseltä aterialta jääneistä lisukkeista voi loihtia monenlaisia herkkuja. Uudet perunat sopivat täydellisesti grilliin ja folionyyteissä paistuvat yhdessä niin lihat kuin kasvikset. 

Biojätteen lajittelu laajenee 

Eduskunta hyväksyi kesäkuussa uuden jätelain. Lähtökohtana lainvalmistelulle olivat Suomen kunnianhimoiset tavoitteet lajittelulle. Yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää 55 prosenttia vuonna 2025 ja 65 prosenttia vuonna 2035. Nykyinen kierrätysaste on noin 42 prosenttia. 

Biojätteen osalta tämä tarkoittaa sitä, että biojätteen erilliskeräys on tulossa lähivuosina yhä useamman suomalaisen kotipihalle. Tarkemmat yksityiskohdat määritellään syksyllä erillisillä asetuksilla. Arvion mukaan uudistuksessa jopa 800 000 uutta suomalaista voi saada kotipihalleen biojäteastian. 

”On hienoa, että lajittelumahdollisuudet lisääntyvät. Tämä on merkittävää siksikin, että biojätteen lajittelun myönteiset ympäristövaikutukset ovat jopa muovin lajittelua suuremmat. Moni voi toimia kuitenkin jo nyt. Tutkimuksen mukaan polttoon menevästä sekajätteestä yli kolmannes on biojätettä myös niillä, joilla olisi kotonaan mahdollisuus lajitella biojäte erikseen. Ei ole siis tarvetta odottaa näitä uudistuksia”, toteaa Kaisa Halme. 

Biojätteen erilliskeräys tarkoittaa sitä, että biojäte laitetaan omaan astiaansa, joka tyhjennetään jäteautolla määräajoin. Vaihtoehto erilliskeräykselle pientaloasukkaille on biojätteen kotikompostointi. Erilliskerätty biojäte hyödynnetään mm. biokaasun tuotannossa.  

Lisätiedot: Kaisa Halme, viestinnän asiantuntija, Suomen Kiertovoima ry KIVO, p. 040 869 8350